Syvänniemen historia ry.

Syvänniemen tarina keskiajalta nykyaikaan Pohjois-savossa

Syvänniemen kylän läheisen Kuttajärven kalaisista vesistä ja riistaisista maista riitti kiisteltävää 1500-luvulla. Kuningas vei viimein voiton ja erämaata alettiin asuttaa. Syvänniemestä tuli kuitenkin omanlaisensa teollisuuskylä, kun Keihäsjoen vesivoima valjastettiin jauhon jauhamiseen 1500-luvulla. Syvänniemen vesi ja maareitit olivat toimivia, niinpä kylästä syntyi kauppapaikka kestikievareineen ja ammattimiehineen.

Syvänniemen kukoistusta häiritsivät nälkävuodet ja sodat. Syvänniemellä onkin muistomerkki niin savolaisille virsujääkäreille kuin venäläissotilaillekin 1800-luvun melskeistä.

1800-luvulla Syvänniemi lähti tosissaan teolllistumiseen. Vuodesta 1862 höyrysaha puksutti Syvänniemellä työllistäen puolensataa miestä. Vilkkaimpina vuosina sahattiin 70 000 tukkia. Etevä liikemies Herman Saastamoinen huomasi, miten paljon paremman tuoton sai koivukepeistä tehtävistä lankarullista, ja niinpä saha muutettiin 1890-luvulla rullatehtaaksi. Tehdas työllisti suurimmillaan lähes 300 henkilöä.

Syvänniemellä elettiin jo 1800-luvulla varsin kansainvälistä elämää. Kylää valaisivat sähkö- ja kaasuvalot ja puhelinyhteyskin oli Kuopioon. Liiketoimintaa hoidettiin monilla kielillä. Tavallinen kansakin ehti raskaan työnsä lomassa harrastaa, iltamat, tanssit, näytelmät, urheilu ja laulu olivat osa syvänniemeläistä elämää.

Puun lisäksi Syvänniemen teollisuuskylässä oli rautaruukki, joka työllisti tehtaassa ja sen ulkopuolella. Lähiseudun talolliset ja mökkiläiset kokivat melkoisen nousukauden, sillä kaikki omasta taloudesta liikenevät elintarvikkeet ja muut tuotteet saatiin vaivatta kaupattua ruukkilaisille. 1908 loppui rautaruukin toiminta, mutta rullatehtaalla meni hyvin, joten syvänniemeläisiä ei työttömyys uhannut.

Rullatehtailija Saastamoinen piti huolen kylän sivistyksestä. Hän kustansi kylälle kansakoulun, jota hänen omatkin lapsensa kävivät, hankki soittimet orkesterille ja perusti kirjaston. Työntekijät perheineen pääsivät kesäretkille laivalla. Työläisten ja tehtaan johdon hyvät välit säästivät kylän myös pahimmilta sisällissodan selkkauksilta. Rullatehtaan lopettaminen 1930-luvulla oli suuri muutos ja tyrmistys kylälle.

Sota toi surua Syvänniemellekin, mutta sen loppuminen myös uutta elämää ja myös ortodoksista perinnettä evakkoperheiden mukana. Lopulta maaseudun rakennemuutos hiljensi Syvänniemeä, vanhoja rakennuksia purettiin ja poltettiin. Rautaruukin ja rullatehtaan laajoista työläisasunnoista ovat jäljellä vain muistot ja muutama valokuva

Syvänniemellä on jäljellä sen tärkein voimavara, kaunis luonto ja ahkerat asukkaat. Tämän varassa kylän kehitys on taas käynnissä. Osaavat, aktiiviset kyläläiset ovat saaneet paljon toimintaa aikaan. Syvänniemellä on turvallista asua, saatavilla ovat nykyaikaiset palvelut, laajat harrastemahdollisuudet ja mielenkiintoinen menneisyys.

Katso Syvänniemen kyläesittely!

Arvostele kohde!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lähetä viesti kohteeseen