Sääksmäki

Kappale kauneinta Suomea

Sääksmäki on ollut erityisesti taiteilijoiden ja kirjailijoiden inspiraation lähteenä vuosien saatossa. Visavuoren asukkaiden Emil Wikströmin ja Kari Suomalaisen lisäksi alueella ovat asuneet tai aikaa viettäneet muun muassa Akseli Gallen-Kallela, Kalle Carlstedt, Kari Rydman, Eino Leino, Elias Lönnrot ja Jean Sibelius.

Taidetta ja kulttuuria voi kokea Sääksmäellä edelleen lukuisissa näyttelyissä, teatteriesityksissä, tapahtumissa ja konserteissa.

Sääksmäeltä ei kartanoita puutu! Myöhäiskeskiajalla Sääksmäen eteläosassa asusti koko maan korkeinta aatelia Lahisten, Jutikkalan ja Solbergin kartanoiden alueella. Merkkihenkilöitä riitti myös 1900-luvulla. Presidentti P.E. Svinhufvudin synnyinkartano on Rapola ja akateemikko Eino Jutikkalan ylpeys oli Jutikkalan kartano.

Rapolanharju on osa Vanajaveden laakson kansallismaisemaa ja valtakunnallisesti merkittävää Sääksmäen-Tarttilan kulttuurimaisema-aluetta. Suomen suurimman muinaislinnajäänteiden lisäksi alueella on luontopolkuja, esihistoriallisen ajan asumusten jäännöksiä, kalmistoja, uhrikiviä sekä muinaispelto. Kiipeäminen harjulle palkitsee! Katsojan eteen avautuu maisema, jonka Akseli Gallen-Kallela ikuisti Juseliuksen mausoleumin freskoon Kevät (1903).

Onpa Sääksmäellä maalattu myös muita Suomen taidehistorian merkittäviä teoksia. Akseli Gallen-Kallelan maalaukset kuten Ad Astra, Symposium, Conseptio artis ja maisemia muun muassa Huurteiset koivut, Kevättalven hankia ja Kevät Rapolan harjulla ovat syntyneet Sääksmäellä. Eikä Emil Wikström ollut kylän ainoa kuvantekijä. Kuvanveistäjä Aukusti Veuron valimossa valettiin Tampereen Hämeensillan Pirkkalaisveistoksista Suomen neito ja Eränkävijä.

 
Katso Sääksmäen kylän kohteet!

Arvostele kohde!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lähetä viesti kohteeseen